Energiatulevaisuus
Globaalin ilmastohaasteen ratkaisuun tarvitaan useita keinoja ja kaikkien panosta. Tällä sivulla esittelemme viisi ratkaisua, joilla uskomme hiilineutraalin energiatulevaisuuden toteutuvan.
Hiilineutraali Helen 2030
Tulevaisuudessa meillä on merkittävä määrä aurinko- ja tuulivoimaa, mutta entistäkin enemmän kierrätettyä energiaa sekä tulevaisuuden uusilla tekniikoilla tuotettua energiaa. Talvisin tarvitaan vielä toistaiseksi polttamalla tuotettua lämpöä. Jatkossakin energiaa tuotetaan kaupungissa, lähellä asiakkaita.
Tavoitteenamme on hiilineutraali energiantuotanto vuoteen 2030 mennessä. Välitavoitteenamme vuoteen 2025 mennessä on:
- Vähentää päästöjämme 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
- Kasvattaa uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin.
- Lopettaa kivihiilen käyttö vuonna 2025.
Asiakkaan rooli kasvaa
Hiilineutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla ja asiakaslähtöisillä ratkaisuilla ja palveluilla. Asiakkaista tulee energiantuottajia, kun aurinko- ja sähkövarastoratkaisut sekä lämmityksen erilaiset hybridijärjestelmät yleistyvät.
Mahdollistamme asiakkaiden pääsyn mukaan energiamarkkinoille. Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuksia
- tuottaa sähköä omiin tarpeisiinsa aurinkoenergialla
- tehostaa tuottamansa aurinkosähkön käytettävyyttä sähkövarastolla ja virtuaaliakulla
- tuomalla aurinkoenergian yritysten käyttöön ilman investointeja
- myydä tuottamansa hukkalämpö kaukolämpöverkkoon
- optimoida energiankulutustaan Älykkäällä lämmöjakokeskuksellaja Kiinteistövahdilla
Helen haluaa rakentaa Suomelle kilpailuedun älykkäällä, joustavalla ja markkinaehtoisella energiajärjestelmällä
Suomen sähkömarkkinoilla on riittävästi energiaa ja se on keskimääräisesti edullista mutta aiempaa volatiilisempaa. Myös uutta uusiutuvaa tuotantoa on edelleen rakenteilla. Samaan aikaan tehoa ylläpitävää tuotantoa on poistunut markkinoilta. Joustoilla ja erilaisilla sähkövarastoilla voidaan kompensoida poistunutta tehoa hyvin merkittävissä määrin.
Verovaroilla tai asiakkailta kerättävillä lisämaksuilla ei näkemyksemme mukaan tule tukea sellaista sähkön tuotantoa, joka rakentuu markkinaehtoisesti. Tehovajeessa kannatamme ensisijaiseksi ratkaisuksi markkinaehtoista kysyntäjoustoa. Tukitoimista kannatamme ensisijaisesti kohdistettua investointitukea, emmekä kannata tuotannon tukemista esimerkiksi kapasiteettimekanismilla. Mahdollisten tukitoimien vaikutus markkinahinnan muodostumiseen tulee kaikissa tapauksissa minimoida. Riskiksi on hyvä tunnistaa myös se, että yhtä energiajärjestelmän osaa tuettaessa myös muut osat tarvitsevat jatkossa herkästi tukea.
Hukkalämmöt otetaan tehokkaammin kiertoon
Mitään energiaa ei hukata, vaan se kierrätetään mahdollisimman hyvin.
Tulevaisuudessa hyödynnetään yhä enemmän erilaisia lämmön lähteitä, esimerkiksi puhdistetun jäteveden hukkalämpöä, aurinkolämpöä sekä kiinteistöistä ja konesaleista talteen otettavaa hukkalämpöä.
Kesän lämmöntarve voidaan tulevaisuudessa kattaa kokonaan kierrätyslämmöillä.
Helenillä kierrätämme hukkalämpöjä
- maailman suurimpiin kuuluvassa Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitoksessa
- Esplanadin alle vuonna 2018 valmistuneessa lämpöpumppulaitoksessa
- keräämällä niitä kaukojäähdytyksen avulla kiinteistöistä
Lisäksi aloitamme meriveden lämpöä hyödyntävän lämpöpumpun rakentamisen Vuosaareen vuonna 2020 ja olemme mukana kehittämässä Kaupunkijalostamoa, jossa tarkoituksenamme on ottaa talteen biojalostamoprosessin sivutuotteena syntyvä lämpö.
Joustoa tarvitaan lisää
Tuotannoltaan sään mukaan vaihtelevan aurinko- ja tuulivoiman lisääntyminen sähkömarkkinoilla tarvitsee rinnalleen joustoja sekä energian tuotannossa että käytössä.
Kysyntäjoustoa tarvitaan muun muassa kulutus- ja tuotantohuippujen tasaamiseen. Joustoon osallistuminen tuo asiakkaalle taloudellista hyötyä.
Kehitämme ja ylläpidämme energian varastointia ja joustoa
- varastoimalla lämpöä Vuosaaressa ja Salmisaaressa, jäähdytystä Pasilassa ja Esplanadin alla ja sähköä Suvilahden sähkövarastossa
- testaamalla kaksisuuntaista sähköauton latausta Suvilahdessa
- tarjoamalla asiakkaille Jousto-palvelua energiankulutuksen tasapainottamiseen
- rakentamalla lämpövaraston Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin
Suunnittelemme lisäksi maailman ensimmäistä energian kausivarastoa Kruunuvuorenrannan kallioluoliin.
Fossiilisista siirrytään biotalouden kautta x-talouteen
Tulevaisuudessa Suomessa on merkittävä määrä aurinko- ja tuulivoimaa, mutta entistäkin enemmän kierrätettyä energiaa sekä tulevaisuuden uusilla tekniikoilla tuotettua energiaa.
Toistaiseksi talvikaudella tarvitaan vielä polttamalla tuotettua lämpöenergiaa. Biotalous on nopein tapa korvata kivihiiltä.
On vaikea arvioida, mitä tulee biotalouden jälkeen, mutta erityyppisiä uusia ratkaisuja suunnitellaan ja pilotoidaan jo.
Siirtymässä olemme siinä vaiheessa, että
- Salmisaareessa poltetaan pellettiä
- Salmisaaren uusi pellettilämpölaitos vihittiin käyttöön helmikuussa 2018
- Suunnittelemme uusien biolämpölaitosten rakentamista Helsinkiin, Helenin hallitus on tehnyt suunnittelupäätöksen Vuosaaren biolämpölaitoksesta
Valmistaudumme Hanasaaren voimalaitoksen sulkemiseen 1.4.2023 loppuun mennessä. Valmistaudumme luopumaan kivihiilestä hallituksen esityksen mukaisesti vuonna 2029.
Innovaatioihin, tutkimukseen ja kehitykseen panostetaan
Hiilineutraaliin tulevaisuuteen tarvitaan useita vähäpäästöisiä ratkaisuja, energiatehokkuustoimia, uutta teknologiaa ja uusia digitaalisia ratkaisuja.
Suomi on energiaan liittyvän teknologian tutkimuksen kärjessä, ja osaamisen riittävyys on varmistettava myös tulevaisuudessa.
Helenin älykäs kaupunkienergiajärjestelmä toimii hyvänä alustana uusille innovaatioille. Olemme mukana muun muassa näissä pilottihankkeissa:
- Suvilahden kaksisuuntainen sähköauton latauspiste
- Kalastatamaan nouseva SunZeb-kortteli, jossa testataan tulevaisuuden älykkäitä kaupunkiratkaisuja
